Fiilis on vaan ollut viimepäivinä sellainen matalahko.Meinaan ottaa murheita ja taakkoja hiukan joka asiasta ja lapsesta.Kaamosväsymys tekee oman pisteen iin päälle.
Mutta tämä ihana sydän tuikku,jonka sain Rakkaalta Ystävältäni,ilahduttaa minua kovasta <3
Voi sinua, joskus näihin meidän murheisiin ei auta kuin "aika", tulee "aikoja" milloin on helpompaa ja ikävä kyllä tulee "aikoja" milloin nämä murheet kuristavat niin, ettei "henki kulje"...tuntuu siltä, että ne ovat osana meitä; välillä pinnalla mutta välillä harhauttavasti taka-alalla jossain missä tuntuu, että ne miltei unohtuvat, katoavat mutta sitten se jostain taas kumpuaa...murheineen, pelkoineen! Voimia saa onneksi monesta pienestä kuin suuremmasta asiasta, minä toivotan sinulle voimia. -Milla-
VastaaPoistaKiitos Milla :)) Tällätä tämä naisen ja äidin elämä on,harvemmin miehet tälläsiä höpöttävät (onneksi,heh).
VastaaPoista