Taas kerran saatiin vaihtaa vuosi uuteen.Mitä vanhemmaksi on tullut,vuodenvaihdekin herkistää mielen.Nuorena se oli vain riemukas juhla,joka vaati mukavaa seuraa ja "äksöniä".Vaikka kyllä nykyäänkin taas jälkeen pikkulapsivuosien,on kivaa saada vaihtaa vuosi hyvässä seurassa.
Mitä jäi kuluneesta vuodesta käteen,vai jäikö mitään? Jotain millä oikeesti on merkitystä?hmmm
Vuosi ollaan saatu asua uudessa kodissa,uudella (vanhalla) paikkakunnalla.Se on ollut piristävä kokemus melkein 11vuoden jälkeen,kun viimeksi ollaan muutettu.
Nuorimmaisen erityishaasteet on hyvin tullut myös täytettyä uudessa koulussa ja paikkakunnalla.
Mutta jäikö jotain elämää suurempaa käteen.....
Olen kantanut suurta murhetta ja hätää viime vuonna yhdestä lapsestamme.Lopulta en osannut kuin nostaa kädet pystyyn (voimattomuuden merkkinä) ja huutaa yötä päivää Jumalan puoleen.Sain kokea miltä tuntuu todellinen hätä.MUTTA rukouksiin vastattiin:lapseni sai avun:)) Kaikki kiitos menee Taivaan Isälle.
Hätä nuorista ja heidän elämästä on ehkä tällä hetkellä suurinta mitä koen.Halua omalla elämälläni tehdä jotain,mikä ehkä palan matkaa autta jotakuta nuorta kulkemaan eteenpäin.Itsessäni en näe mitään millä voisin tässä onnistua,mutta kun Jumala on tässä mukana,niin hyvä tulee.
Muistan omasta nuoruudesta millanen vaikutus oli aikuisilla (siis itseäni vanhemilla ihmisillä) jotka ottivat minut aidosti vastaan,ja olivat kiinnostuneita juuri minusta.Edelleen ne asiat lämmittävät sydäntäni ja ovat olleet isona osana elämääni,ja mitä minusta on tullut.
Toivon aitoja kohtaamisia missä ikinä liikutkin <3