siis kääk,tämä bolgger on muuttunut,enkä osaa enää edes käyttää tätä....."lapset,missä olette,äiti tarttee nyt apua!!!!"
Tässä nyt testaan,että osaanko edes laittaa tätä tekstiä näkyviin.Voi että,just kun jotain opin,niin sit taas tulee uusia virityksiä kehiin:( no,ehkä opin tän.
Aikaa on TAAS vieriny,ja en ole saanut aikaseksi kirjottaa tänne.
Ehkä alan avata sanallista arkkuani taas......
Uusia tuulia tässä onkin luvassa:ensimmäinen lintu lentää pesästään ensi viikolla! Ja jos olen rehellinen,niin enpä ole asiaa uskaltanut syvällisesti viel miettiä.Tai olenhan pohtinut tätä laajemmalti,mutta näin konkreettisesti kun asia on tässä ja nyt,niin.......apuaaaaaaa...
Toinen iso juttu,jota on joutunut pohtimaan enemmänkin on esikoisen kouluun lähtö syksyllä.
Tänään tein sellasen huomion,että asioidessani hänen kanssa lääkärissä tai muualla,niin sen jälkeen olen kuin tumman pilven verhoomana.Jotenkin vaan erityislapsen erityistarpeet erityisasioineen erityiskouluineen,saa minut lamaantumaan:(( Eli matka jatkuu tälläkin elämänalueella....
Lisäksi tämä kevät on ollut TODELLA haasteellinen kyseisen lapsen kanssa,askeleita on otettu taaksepäin ja meidän "sympioosi" on niin tiukka,että välillä tuntuu että se kuristaa minut,ja happi loppuu.
Jokin muutos elämään pitää tulla ja aika äkkiäkin.......niitä vastauksia tässä odotellessa:))
Nyt testaan,saanko tekstin näkyviin.....
hali hali
Vai saa teillä lapsukainen siivet selkäänsä :/ Tuttu tunne, kun täällä kanssa yhtä lasta vaille olen. Mut onneks sullakin vielä niitä siellä kotona on ( no juu- ei lohduta tää ei ). Jaksamisia ja iiiiiisoooo hali <3
VastaaPoistaIhanaa ja Kamalaa -samanaikaisesti!
VastaaPoistaIhanaa hänelle, joka lähtee kohti omaa
elämää...muistan itsekkin miten sitä
innolla odotti ja keräsi tawaroita kun
teki omaa kotoalähtöä!
-Suotuisia tuulia siis hänelle-...
mutta sitten tuo kamalaakin kamalampi
luopuminen ja ahdistus...pelko ja huoli!
Voin vain kuvitella kaiken sieluni silmin
sillä olen tätä asiaa jo omalla kohdallani
pohtinut ja hiljaa läpi käynyt. "Pikkuhiljaa"
Pikkuhiljaa, hyvää tulee vai miten se ihanan
kaunis sanonta nyt menee! Ja eikös nuo vanhat
hyvät sanonnat pidä paikkaansa, eikös?
Hm. Siellä edelleen muutoksen haussa?! ;)
Sinulla on nyt hurjan suuria asioita elämässäsi
mutta onneksi et ole asioiden kanssa yksin vaan
sinulla on perheesi ja ystäväsi ympärillä...
minulla auttaa suuresti asioiden jauhaminen/puhuminen
ja näin voisin kuvitella että, myös sinunkin kohdalla
voisi olla?! En voi kun toivottaa:
-voimia sinulle sekä paljon haleja-