11/18/2011

tyrmäys

Eilen oli kauan odottamani lääkäri nuorimmaisen kanssa.Tarkoitus oli hakea muutosta Lastenlinnan päätökseen evätä tyttäreltä puheterapia heikkotasoisuuden takia.Tai että hän ei ole kehittynyt niin paljon tutkivan puheterapeutin mielestä.Hoitava puheterapeutti ja muut tahot oli toista mieltä.

Luulin,että tämä on asia mikä hoidetaan nyt vaan pois päiväjärjestyksestä,kuten puoli vuotta aijemmin olen saanut ymmärtää.Eli kerätää "todisteita"jotka puoltavat puheterapian tarpeellisuuden puolesta.Toisin kävi....pääsin todistamaan,että yhteiskuunan kakkupaloja kun jaetaan,niin nyt oli meidän vuoro jäädä sitä ilman.Tämä tyrmäävä päätös siis perustuu juuri tähän syyhyn....tyttäremme hyötyisi todennäköisesti terapiasta,mutta joku hyötyy ehkä vielä enemmän.Eli meidän pitää luopua tästä henkilökohtaisesta hyvästä koko yhteiskunnan edun mukaisesti.
Ymmärrän nämä kaikki puolet,ja kiltisti nielin ajatuksen jopa aika rauhallisin mielin.Tiedän,että jos oisin lyönyt nyrkin pöytään ja korottanut ääntä,niin köydenveto oisi alkanut,ja olisin mahdollisesti voinut voittaakin sen.Se ei vain ole minun tapa toimia tässäkään asiassa.

Tänä aamuna kun heräsin,niin eilinen suht levollinenkin olo oli hävinnyt asian suhteen,ja mietin ,että olemmeko me kohdanneet nyt "epäoikeiudenmukaisuutta".Levoton olo saapunut.
Vein tyttären sitten esikouluun ja jäin hetkeksi vaihtamaan kuulumisia ryhmänerityisavustajan kanssa.Joka on meille hyvin tärkeä henkilö ollut koko päiväkotiajan,ja viettänyt paljon alkaa tyttäremme kanssa .
Nyt oli tullut päätös,että hän saa jatkaa koko lukuvuoden tässä ryhmässä,vaikka hänen sijaisuuden piti päättyä vuodenvaihteen jälkeen.Aloin itkeä! Tämä päätös/tieto oli minulle vieläkin tärkeempaa arjen kannalta....

Huomasin,että kyllä meistä pidetään sittenkin huolta:) Vaikka joku asia meiltä evättiin,niin saman tien tuli uutinen toisesta tärkeästä avusta arkemme sujuvuuden ja tyttäremme kehityksen kannalta......Elämä On:))

Näiden asioiden lisäksi yksi iso juttu tulevaisuuden kannalta tuli lyötyä lukkoon eilen:lapsemme lähtee syksyllä kehitysvammaisten kouluun.Ehkä vielä itken muutamankin kyyneleen tämän asian tiimoilta,mutta ratkasu tuntuu oikealta ja toisaalta helpottavaltakin (kaikessa kauheudessaan).

Oletteko muuten seuranneet tv1 :ltä perjantai iltasin k 21 Toisenlaiset frendit ? uusi tuttavuus minullekin,mutta suosittelen.Halaus jokaiselle teille <3

1 kommentti:

  1. No onpas harmillisia uutisia. Näinhän
    se hyvinkin pitkälti menee; eriasioissa
    kun voi nähdä monia eripuolia ja niin
    erikoista kun se on...kun ne suhteuttaa
    niin voi joistain asioista olla kiitollinen!

    On erittäin hienoa, että sama avustaja
    pystyy jatkamaan lapsiryhmässä!!! Olisi
    ollut todella kurjaa jos näin ei olisi
    käynyt...pysyvät ihmissuhteet kun ovat
    nykypäivänä harvan lapsen tai nuoren
    arkea. Vaikka me kuinka niitä painotamme
    käytäntö on monesti jotain aivan muuta!
    Mutta onneksenne teillä on ihanteellinen
    tilanne edessä ja kevät voi jatkua ilman
    suurempia muutoksia! -Voimia vaan teille-

    VastaaPoista