Nyt on kyllä vanhuus iskenyt,vaikka ikinuori olenkin.En ole päässyt blogiini edes itse,kun salasana hävisi päästäni.Ja jos syvennän vielä unohdustani,niin en edes muistanut koko tämän paikan nimeä....siis voiko kukaan unohtaa enää paremmin,EI VOI.No,nyt pääsin jotenkin tyttäreni blogin kautta tänne ja jne,
Olen täällä haikeissa tunnelmissa,kun Rakas lapsuuden ystäväni lähti meiltä perheinee kohti kotiaan.(Joka on muuten törkeen kaukana.)
Hauskaa,kun on ihmisiä,jotka vaan kuuluu "kalustukseen".Siis vaikka mitä tapahtuis,niin heidän paikkaa ei voi horjuttaa mikään eikä kukaan.On niin paljon yhteistä historiaa ja tietoa toisesta,että ei sellasta aarrearkkua kannatakkaan hukata.
Voi sinnuu ... Mut onneks joteski nyt ties tänne löysit. Siukkuja Rauman suunnilta <3
VastaaPoistawau,Rauma oli heti kuulolla,vaikka luulin että höpötän vaan omaksi ilokseni:)))kiva:))Ja nyt muuten TODELLAKIN aijon opetella yhden vanhan kameran käyttöä ja VAADIN,jokun lapsista opettavan miten ne kuvat siirtyy tähän uuteen koneeseeeni.Eikä sinä viel kaikki,sit pitää opetella laittamaan ne blogiin,ha ha ha haaaa...onkohan nyt vähän liikaa meikälaiselle ?taitaa olla.
VastaaPoistaIhanaa, että palasit piiiitkän tauon jälkeen!!!
VastaaPoistaOlen käynyt täällä aikas usein kurkkimassa,
että jokos nyt olisit päivitellyt blogiasi...
-Milla-
Milla,onpa kiva että olet kans täällä:)))Sinä olet niiin ihanan aktiivinen oman blogisi kanssa,ja ilahdutat sillä meitä muita.
VastaaPoistaKyllä on tosiaan käyty kurkkimassa moneen kertaan ja olen kans ihmetellyt mihin hävisit. No nythän se syy selvisi :) Terkuin -SR-
VastaaPoista