Tässä on meidän suurinta herkkua:)) Jo pitenmmän aikaa olemme hullaantuneet tästä makuelämyksestä.Mieheni on alkanut tekemään näitä nyt itsekin,ja maku on niiiiin ihana.
Eikä viikonlopusta puuttunut runebergintorttujakaan....eikä vaalinameja:))
Ja mikäs sen parempi lopetus viikonlopulle,kun Saulin valinta "prehidentiksi",jeee:)))))
2/06/2012
1/30/2012
Amsterdam
Ihan näkemisen arvoinen kaupunki:) Ihania kanaaleja,kahviloita,kauppoja.....lisäksi hiiriä,puluja,kissoja ruokapaikoissa,ha ha ha haaaaa:) Eli hiukan toista kun mielläpäin ollaan totuttu.Pyöräilijät ovat kuninkaita,joita on joka paikassa.Lapset on viritetty istumaan jos jonkinlaisissa häkkyröissä pyörän etu tai takaosassa,eikä kypäristä ole tietoakaan.Tuli kyllä aika hupaisa olo,kun me täällä Suomessa olemme niin tarkkoja kaikesta (hyvä niin?) mutte miten näin erinlaiset kulttuurit ja tavat sitten saadaan EU:ssä yksien sääntöjen piiriin.Tai siis Suomessahan kaikkia lakeja mitä millonkin keksitään,niin noudatetaan kiltisti.Olemme jopa valmiita luopumaan omasta kulttuurista ja perinteisä,että ei vaan kukaan loukkaannu.Jännää,mutta ei taida toimia muuaalla:))Palataan vielä Hollantii:IHANIA juustoja saatavilla:)))
12/31/2011
Uusi Vuosi 2012
Nyt pitää jo kiiruusti tulla tänne kirjottamaa vuoden viimeisiä ajatuksia:) Jollain lailla tämä vuoden vaihtuminen herkistää mieltä,joskus nuorempana se oli vain hauskanpidon juhlaa.Nyt sitä tajuaa,että elämä on rajallista ja siihenkin aikaan kuuluun monenlaista iloa ja surua.
Loppuvusi kului ihan vauhdikkaasti perheessämme.Käväsimme miehen kanssa Amsterdamissa,taloomme vaihdettiin heti sen jälkeen ikkunat,sit juhlimme 40v synttäreitä ja muutamat lastenkin synttärit.....mut nämä oli ihania positiivisiä asioita:)))
Kiitollisin mielin jätän tämän vuoden,ja tulevaan vuoteen kuljen käsi Taivaan Isän kädessä:) Haluan toivottaa Sinulle Siunattua Uutta Vuotta 2012
Loppuvusi kului ihan vauhdikkaasti perheessämme.Käväsimme miehen kanssa Amsterdamissa,taloomme vaihdettiin heti sen jälkeen ikkunat,sit juhlimme 40v synttäreitä ja muutamat lastenkin synttärit.....mut nämä oli ihania positiivisiä asioita:)))
Kiitollisin mielin jätän tämän vuoden,ja tulevaan vuoteen kuljen käsi Taivaan Isän kädessä:) Haluan toivottaa Sinulle Siunattua Uutta Vuotta 2012
11/18/2011
tyrmäys
Eilen oli kauan odottamani lääkäri nuorimmaisen kanssa.Tarkoitus oli hakea muutosta Lastenlinnan päätökseen evätä tyttäreltä puheterapia heikkotasoisuuden takia.Tai että hän ei ole kehittynyt niin paljon tutkivan puheterapeutin mielestä.Hoitava puheterapeutti ja muut tahot oli toista mieltä.
Luulin,että tämä on asia mikä hoidetaan nyt vaan pois päiväjärjestyksestä,kuten puoli vuotta aijemmin olen saanut ymmärtää.Eli kerätää "todisteita"jotka puoltavat puheterapian tarpeellisuuden puolesta.Toisin kävi....pääsin todistamaan,että yhteiskuunan kakkupaloja kun jaetaan,niin nyt oli meidän vuoro jäädä sitä ilman.Tämä tyrmäävä päätös siis perustuu juuri tähän syyhyn....tyttäremme hyötyisi todennäköisesti terapiasta,mutta joku hyötyy ehkä vielä enemmän.Eli meidän pitää luopua tästä henkilökohtaisesta hyvästä koko yhteiskunnan edun mukaisesti.
Ymmärrän nämä kaikki puolet,ja kiltisti nielin ajatuksen jopa aika rauhallisin mielin.Tiedän,että jos oisin lyönyt nyrkin pöytään ja korottanut ääntä,niin köydenveto oisi alkanut,ja olisin mahdollisesti voinut voittaakin sen.Se ei vain ole minun tapa toimia tässäkään asiassa.
Tänä aamuna kun heräsin,niin eilinen suht levollinenkin olo oli hävinnyt asian suhteen,ja mietin ,että olemmeko me kohdanneet nyt "epäoikeiudenmukaisuutta".Levoton olo saapunut.
Vein tyttären sitten esikouluun ja jäin hetkeksi vaihtamaan kuulumisia ryhmänerityisavustajan kanssa.Joka on meille hyvin tärkeä henkilö ollut koko päiväkotiajan,ja viettänyt paljon alkaa tyttäremme kanssa .
Nyt oli tullut päätös,että hän saa jatkaa koko lukuvuoden tässä ryhmässä,vaikka hänen sijaisuuden piti päättyä vuodenvaihteen jälkeen.Aloin itkeä! Tämä päätös/tieto oli minulle vieläkin tärkeempaa arjen kannalta....
Huomasin,että kyllä meistä pidetään sittenkin huolta:) Vaikka joku asia meiltä evättiin,niin saman tien tuli uutinen toisesta tärkeästä avusta arkemme sujuvuuden ja tyttäremme kehityksen kannalta......Elämä On:))
Näiden asioiden lisäksi yksi iso juttu tulevaisuuden kannalta tuli lyötyä lukkoon eilen:lapsemme lähtee syksyllä kehitysvammaisten kouluun.Ehkä vielä itken muutamankin kyyneleen tämän asian tiimoilta,mutta ratkasu tuntuu oikealta ja toisaalta helpottavaltakin (kaikessa kauheudessaan).
Oletteko muuten seuranneet tv1 :ltä perjantai iltasin k 21 Toisenlaiset frendit ? uusi tuttavuus minullekin,mutta suosittelen.Halaus jokaiselle teille <3
Luulin,että tämä on asia mikä hoidetaan nyt vaan pois päiväjärjestyksestä,kuten puoli vuotta aijemmin olen saanut ymmärtää.Eli kerätää "todisteita"jotka puoltavat puheterapian tarpeellisuuden puolesta.Toisin kävi....pääsin todistamaan,että yhteiskuunan kakkupaloja kun jaetaan,niin nyt oli meidän vuoro jäädä sitä ilman.Tämä tyrmäävä päätös siis perustuu juuri tähän syyhyn....tyttäremme hyötyisi todennäköisesti terapiasta,mutta joku hyötyy ehkä vielä enemmän.Eli meidän pitää luopua tästä henkilökohtaisesta hyvästä koko yhteiskunnan edun mukaisesti.
Ymmärrän nämä kaikki puolet,ja kiltisti nielin ajatuksen jopa aika rauhallisin mielin.Tiedän,että jos oisin lyönyt nyrkin pöytään ja korottanut ääntä,niin köydenveto oisi alkanut,ja olisin mahdollisesti voinut voittaakin sen.Se ei vain ole minun tapa toimia tässäkään asiassa.
Tänä aamuna kun heräsin,niin eilinen suht levollinenkin olo oli hävinnyt asian suhteen,ja mietin ,että olemmeko me kohdanneet nyt "epäoikeiudenmukaisuutta".Levoton olo saapunut.
Vein tyttären sitten esikouluun ja jäin hetkeksi vaihtamaan kuulumisia ryhmänerityisavustajan kanssa.Joka on meille hyvin tärkeä henkilö ollut koko päiväkotiajan,ja viettänyt paljon alkaa tyttäremme kanssa .
Nyt oli tullut päätös,että hän saa jatkaa koko lukuvuoden tässä ryhmässä,vaikka hänen sijaisuuden piti päättyä vuodenvaihteen jälkeen.Aloin itkeä! Tämä päätös/tieto oli minulle vieläkin tärkeempaa arjen kannalta....
Huomasin,että kyllä meistä pidetään sittenkin huolta:) Vaikka joku asia meiltä evättiin,niin saman tien tuli uutinen toisesta tärkeästä avusta arkemme sujuvuuden ja tyttäremme kehityksen kannalta......Elämä On:))
Näiden asioiden lisäksi yksi iso juttu tulevaisuuden kannalta tuli lyötyä lukkoon eilen:lapsemme lähtee syksyllä kehitysvammaisten kouluun.Ehkä vielä itken muutamankin kyyneleen tämän asian tiimoilta,mutta ratkasu tuntuu oikealta ja toisaalta helpottavaltakin (kaikessa kauheudessaan).
Oletteko muuten seuranneet tv1 :ltä perjantai iltasin k 21 Toisenlaiset frendit ? uusi tuttavuus minullekin,mutta suosittelen.Halaus jokaiselle teille <3
11/17/2011
syksymatalapaine....
Aikaa on taas hurahtanut täs kirjotusten välissä.Luulin,että pyhäinmistenpäivä kirvoittaa minut ajatuksenjuoksuun,mutta siinä kävikin niin,että koko kyseinen viikonloppu meni fyysiseti "äksönin" merkeissä.Hautausmaallekin kerkesin nuorimman kanssa (kun hän niin halusi sinne mennä) vasta maanantai viemään kynttilän.Mutta yllätys olikin suuri,kun luulin että hautuumaa on ihan pimeenä,mutta sielläpä tuikki vielä paljon kynttilöitä.
Olen huomannut,että tämä syksyn pimeys rupee kyllä nakertamaan omaa mielialaa,vaikka taistelen sitä vastaa.Kynttilät ja joulunodotus tuo kyllä kivaa vipinää,mutta silti sellanen alakulous meinaa saada vallan.Sitten yhtenä päivän alkoi aurinko paistamaan,ja huijasin itseäni miettimään (luulemaan) että ois kevät...ja hups,olo kummasti piristy.Sillon tajusin,että kyllä auringolla on käsittämätön voima!!!Sitä kevättä nyt sit odotellen.
Minulle konkreettinen lääke syysmatalaan on Ystävät! Ehkä pitäis joka viikolle sopia kiva tapaaminen jonkun tai joidenkin ystävien kanssa.Tapaamisia onkin nyt tupsahdellut mukavina piristyksinä.
Lieneekö iällä osuutta asiaan,kun uudelleen on aloitettu tapaamisia ja yhteydenpitoja lapsuudenYstävien,ja vanhojen kolukavereiden kanssa.On ihana huomata,että aikaa on mennyt ja paljon on jokaisen elämässä tapahtunut,mutta ne lapsuudessa ja nuoruudessa solmitut ystävyyden kantaa edelleen:)Ja on ihana vanheta yhdessä.
Rohkaisen syksyn piristykseksi:ota yhteyttä johonkin vanhaan Ystävään,joka on ehkä elämäntilanteiden takia jäänyt taka-alalle.....NYT,on oikea aika:)))
Olen huomannut,että tämä syksyn pimeys rupee kyllä nakertamaan omaa mielialaa,vaikka taistelen sitä vastaa.Kynttilät ja joulunodotus tuo kyllä kivaa vipinää,mutta silti sellanen alakulous meinaa saada vallan.Sitten yhtenä päivän alkoi aurinko paistamaan,ja huijasin itseäni miettimään (luulemaan) että ois kevät...ja hups,olo kummasti piristy.Sillon tajusin,että kyllä auringolla on käsittämätön voima!!!Sitä kevättä nyt sit odotellen.
Minulle konkreettinen lääke syysmatalaan on Ystävät! Ehkä pitäis joka viikolle sopia kiva tapaaminen jonkun tai joidenkin ystävien kanssa.Tapaamisia onkin nyt tupsahdellut mukavina piristyksinä.
Lieneekö iällä osuutta asiaan,kun uudelleen on aloitettu tapaamisia ja yhteydenpitoja lapsuudenYstävien,ja vanhojen kolukavereiden kanssa.On ihana huomata,että aikaa on mennyt ja paljon on jokaisen elämässä tapahtunut,mutta ne lapsuudessa ja nuoruudessa solmitut ystävyyden kantaa edelleen:)Ja on ihana vanheta yhdessä.
Rohkaisen syksyn piristykseksi:ota yhteyttä johonkin vanhaan Ystävään,joka on ehkä elämäntilanteiden takia jäänyt taka-alalle.....NYT,on oikea aika:)))
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)