Mul on pienoisia paineita tän blogin suhteen...ois niin kiva olla aktiivisempi.Pitäiskö tehdä parnnusta? Noh,ei se varmaan kovin dramaattista ole,vaikka tämä kotirouva ei niin pääsekään jakamaan valon nopeudella vaihtuvia mielialojaan ja ajatuksiaan,heh.
Mun elämä pyörii niin täysin lasten ympärillä.Välillä on tullut mieleeni,että pitäiskö napanuoraa alottaa ja hiukan löysäämään (hei,en todellakaan puhunut viel katkomisesta mitään)? Välillä on nimittäin aivain liian tuskallista koittaa saada lapsista ja heidän elämästään "kivuttomia",tarkoitan varmaan sellasia äidinmieleisiä, nyssyköitä,ha ha ha haaaaa.Minut tuntien ei perillisitänikään voi tulla sellaisia.....
Äitinä sit on helpompi kärsiä omia juttuja kun lastensa.Ja pitkältihän nämä minun "kärsimykset" on sellaista etukäteen murehtimista.
Meil on hienoja lapsia,joista jokainen on oma persoonansa....täältä löytyy,rumpali,kitaristi,taiteilija,kodin hengetär,....mutta ei yhtää lukutoukkaa,heh.(pitäiskö tehdä viel yksi...ha ha ha haaaa).
Ääntä meistä lähtee kuin Serranon perheestä:)
Siinä nyt tän hetken ajatuksiani ,kun tänne eksyin niitä jakamaan.
Ihanaa lauantai iltaa Sinulle <3
